Joidenkin mielest\u00e4 hieman omituinen, riimuista ja historiasta kiinnostunut musiikin ihmelapsi, jonka perhe kasvattaa siivekk\u00e4it\u00e4 ratsuja. Viihtyy turhankin hyvin hyllyill\u00e4.<\/em><\/p>\n <\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on kertomus er\u00e4\u00e4st\u00e4 jouluisesta y\u00f6st\u00e4, joka tapahtui kauan sitten Tylypahka AM:in kirjastossa. T\u00e4t\u00e4 tarinaa et varmasti ole aikaisemmin kuullut. Tarina alkoi nuoresta oppilaasta, uskoakseni korpinkynness\u00e4 h\u00e4n oli. H\u00e4n oli k\u00e4ytt\u00e4nyt koko p\u00e4iv\u00e4n kirjaston koristamiseen n\u00e4tiksi joulua varten (t\u00e4ll\u00e4 kertaa h\u00e4nell\u00e4 oli jopa kirjastonhoitajan lupa, jota h\u00e4n ei ollut edellisen\u00e4 vuonna muistanut pyyt\u00e4\u00e4). Kirjaston koristelemisen j\u00e4lkeen tuo korpinkynsi vet\u00e4ytyi l\u00f6yt\u00f6tavarahyllylle odottelemaan, josko h\u00e4nen kaverinsa k\u00e4visiv\u00e4t h\u00e4net hakemassa. Ei h\u00e4n tahtonut yksink\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 koulun k\u00e4yt\u00e4ville eksym\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4nen suuntavaistonsa oli t\u00e4ysin onneton. Jossain vaiheessa korpinkynsi oli nukahtanut, h\u00e4nen onnekseen kirjaston l\u00f6yt\u00f6tavarahyllyll\u00e4 oli sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jonkun rohkelikon tyyny (vaikka korpinkynsi ei tienytk\u00e4\u00e4n, kuinka joku rohkelikko oli kirjastoon eksynyt, tyynyn kanssa). Kirjastonhoitaja ei ollut poistuessaan k\u00e4skenyt korpinkyntt\u00e4 poistumaan, vaikka olisikin tuon sattunut huomaamaan, sill\u00e4 her\u00e4tess\u00e4\u00e4n y\u00f6ll\u00e4 outoihin \u00e4\u00e4niin oli h\u00e4n siel\u00e4 yh\u00e4. Hetken kuunneltuaan tiesi h\u00e4n, ett\u00e4 \u00e4\u00e4net tulivat suunnilleen runo-osastolta. Tai ehk\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkertojen luota?<\/p>\n Hetken asiaa pohdittuaan, p\u00e4\u00e4tti korpinkynsi l\u00e4hte\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen l\u00e4hdett\u00e4. Eih\u00e4n kirjastossa tuohon aikaa olisi pit\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n olla (sill\u00e4 korpinkynsi ei tainnut laskea itse\u00e4\u00e4n keneksik\u00e4\u00e4n, h\u00e4netkin aina unohdettiinkin). Ensimm\u00e4isell\u00e4 vilkaisullaan korpinkynsi ei n\u00e4hnyt ket\u00e4\u00e4n ja luuli paikalla olleen karanneen jonnekin jo. Mutta ennen kuin h\u00e4n ehti toteuttaa aiettaan l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n minne tuo joku oli l\u00e4htenyt, huomasi h\u00e4n, ett\u00e4 tuo joku oli ilmeisesti sittenkin viel\u00e4 paikalla. Er\u00e4s kirja nimitt\u00e4in oli vain puoliksi hyllyll\u00e4 ja kaiken j\u00e4rjen mukaan kirjan olisi pit\u00e4nyt pudota, jos joku ei pit\u00e4isi siit\u00e4 kiinni. Ja hetken tarkan katselun j\u00e4lkeen alkoikin pimeydest\u00e4 erottumaan olento, jollaista korpinkynsi ei ollut n\u00e4hnyt. Melkein korpinkynsi alkoi nauramaan, kun huomasi tuon olennon pukeutuneen tonttulakkiin. Ainoastaan tonttulakkiin. Olento katsoi korpinkyntt\u00e4, selv\u00e4sti tuo ihmetteli lapsen kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4. Mutta nopeasti olento p\u00e4\u00e4si ylitse yll\u00e4tyksest\u00e4\u00e4n ja otti kirjan, jota oli hyllyll\u00e4 puoliksi pitelem\u00e4ss\u00e4 pois hyllyst\u00e4 kokonaan ja ojensi kirjan korpinkynnelle, joka otti sen vastaan. \u201cHyv\u00e4\u00e4 joulua!\u201d olento sanoi lapselle, kadoten sitten jollakin tavoin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen korpinkynsi palasi nukkumaan. Aamulla h\u00e4n kuvitteli n\u00e4hneens\u00e4 vain unta, kunnes l\u00f6ysi vierelt\u00e4\u00e4n olennon antaman kirjan. Joka ei kirjastonhoitajan mukaan edes kirjaston kokoelmaan kuulunut.<\/p>\n
\nMuka jouluinen tarina kirjaston y\u00f6st\u00e4<\/h1>\n
![\"joulualien\"](\"http:\/\/amkurssit.thulite.net\/joulukalenteri\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2015\/11\/joulualien.png\")
<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"