{"id":132,"date":"2016-12-25T15:00:44","date_gmt":"2016-12-25T13:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/amkurssit.thulite.net\/mercury\/?p=132"},"modified":"2016-12-25T15:11:57","modified_gmt":"2016-12-25T13:11:57","slug":"jastien-yhteydenpidon-kehitys","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/amkurssit.thulite.net\/mercury\/2016\/12\/25\/jastien-yhteydenpidon-kehitys\/","title":{"rendered":"J\u00e4stien yhteydenpidon kehitys"},"content":{"rendered":"

J\u00e4stien yhteydenpito on kulkenut pitk\u00e4n matkan ihmisten saapumisesta maapallolle nykyhetkeen, mutta nopeinta ja my\u00f6s viestint\u00e4\u00e4 mullistavinta kehitys lienee ollut viimeisimm\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Ensimm\u00e4inen – ja toisaalta tietysti kaikkein t\u00e4rkein – kehitys viestinn\u00e4ss\u00e4 ja yhteydenpidossa oli kielen kehittyminen, mik\u00e4 mahdollisti ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ajatusten, viestien ja muiden vastaavien vaihtamisen toisten ihmisten kanssa. T\u00e4t\u00e4 seurasivat esimerkiksi luolamaalaukset sek\u00e4 muunlaiset pikto- ja ideagrammit ja (huomattavasti my\u00f6hemmin) nykyisin tuntemamme kirjoitussysteemit. Yksi muinainen viestint\u00e4keino olivat my\u00f6s savumerkit. Savumerkkej\u00e4 tehtiin sytytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nuotio, ja siit\u00e4 nousevan savun saattoi n\u00e4hd\u00e4 jopa satojen kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Savumerkeill\u00e4 l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4t viestit olivat kuitenkin yleens\u00e4 melko yksinkertaisia. Niill\u00e4 voitiin esimerkiksi viesti\u00e4 vaarasta, kokoontumisesta tai muusta vastaavasta.<\/p>\n

Postilaitoksen keksiminen, noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, mahdollisti kirjeiden l\u00e4hett\u00e4misen. L\u00e4hett\u00e4j\u00e4 pystyi kirjoittamaan kirjeen ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen postinkantaja (tai kuriiri tai muu vastaava) toimitti sen perille vastaanottajalle. Aluksi t\u00e4m\u00e4 tapahtui tietysti jalkaisin, mik\u00e4 oli eritt\u00e4in hidasta, mutta kirjeiden toimittamisen nopeuskin on luonnollisesti kasvanut sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4, kun j\u00e4stit ovat keksineet nopeampia liikkumistapoja. K\u00e4velemist\u00e4 seurasi esimerkiksi hevosilla ratsastaminen. J\u00e4stit my\u00f6s k\u00e4yttiv\u00e4t yhdess\u00e4 vaiheessa kyyhkysi\u00e4 kirjeiden toimittamiseen, eritt\u00e4in samaan tapaan kuin velhot ja noidat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00f6ll\u00f6j\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. K\u00e4velemist\u00e4 ja hevosia seurasivat kuitenkin hevosvaunut ja sen j\u00e4lkeen junat, autot ja muut vastaavat aina lentokoneisiin saakka. Postin kulkeminen on siis nopeutunut sen alkuajoista jo huomattavasti, mutta edelleenkin kirjeit\u00e4 voi joutua odottelemaan useamman p\u00e4iv\u00e4n, ja pitkien matkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4 mahdollisesti jopa viikkoja. Nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n harvoin sama ihminen vie kirjett\u00e4 suoraan l\u00e4hett\u00e4j\u00e4lt\u00e4 vastaanottajalle, vaan j\u00e4stit ovat kehitt\u00e4neet erilaisia keskuksia, joissa kirjeit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja kuljetetaan sitten isommissa lasteissa l\u00e4hemm\u00e4s vastaanottajaa. Lopulta kuitenkin edelleen postinjakaja toimittaa kirjeen vastaanottajan postilaatikkoon.<\/p>\n

Kirjeit\u00e4 seurasivat my\u00f6s erityisesti vesiliikenteess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet viestiliput sek\u00e4 morsetus. Viestiliput olivat eriv\u00e4risi\u00e4 lippuja, joista jokainen vastasi yht\u00e4 aakkosten kirjainta tai numeroa tai toisinaan my\u00f6s jotakin lyhytt\u00e4, vesiliikenteess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 viesti\u00e4 (kuten esimerkiksi ”kyll\u00e4”, ”ei” tai ”mies yli laidan”). Liput voitiin vet\u00e4\u00e4 aluksen salkoon, kun haluttiin viesti\u00e4 jotain. Morsetuksessa puolestaan jokaista kirjainta, numeroa ja v\u00e4limerkki\u00e4 vastasi jokin sovittu sarja lyhyit\u00e4 ja pitki\u00e4 signaaleja. N\u00e4it\u00e4 signaaleja voitiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 lenn\u00e4tint\u00e4. S\u00e4hk\u00f6inen lenn\u00e4tin oli jatkoa optisille lenn\u00e4ttimille (kuten juuri viestiliput ja savumerkit). Morsetusta voi viel\u00e4kin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi jotakin valonl\u00e4hdett\u00e4, \u00e4\u00e4nt\u00e4 tai s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Melko harvat j\u00e4stit kuitenkaan osaavat morseaakkosia, eik\u00e4 morsetusta en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 juurikaan. Lenn\u00e4ttimet kuitenkin mahdollistivat viestien siirt\u00e4misen ilman, ett\u00e4 alkuper\u00e4inen, fyysinen viesti t\u00e4ytyi siirt\u00e4\u00e4 paikasta toiseen.<\/p>\n

Puhelimen keksiminen 1800-luvun lopussa oli varsin mullistava keksint\u00f6. Sen avulla j\u00e4stit pystyiv\u00e4t suoraan puhumaan toisten j\u00e4stien kanssa pitkienkin matkojen yli. Alkuper\u00e4inen puhelin oli melko alkeellinen, mutta kehitys on tullut nopeasti eteenp\u00e4in. Ensin puhelimet alkoivat yleisty\u00e4 normaaleissa kotitalouksissa ns. lankapuhelimina, ja niit\u00e4 seurasivat lopulta mukana kannettavat puhelimet eli matkapuhelimet. Ensimm\u00e4iset matkapuhelimet saattoivat painaa jopa useita kiloja, ja niit\u00e4 kannettiin isoissa salkuissa, mutta nyky\u00e4\u00e4n pienimm\u00e4t matkapuhelimet mahtuvat helposti k\u00e4mmenelle ja painavat vain muutamia satoja grammoja. Aluksi matkapuhelimilla pystyi vain soittamaan, mutta 1980-luvulla keksittiin my\u00f6s tekstiviestit eli lyhyet, kirjoitetut viestit, joita pystyttiin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n matkapuhelimesta toiseen. Tekstiviestit olivat hy\u00f6dyllisi\u00e4 esimerkiksi silloin, jos j\u00e4sti oli jossain, miss\u00e4 ei voinut puhua puhelimessa. Tekstiviestit saavuttivat valtavan suosion kuitenkin etenkin nuorison keskuudessa.<\/p>\n

Internetin eli er\u00e4\u00e4nlaisen valtavan, toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen systeemin, j\u00e4stit keksiv\u00e4t 1960-luvulla Yhdysvalloissa, mutta se yleistyi vasta 1980-luvulla korkeakouluissa sek\u00e4 yrityksiss\u00e4 ja 1990-luvulla kotitalouksissa. Internet mahdollistaa kaikki j\u00e4stien nyky\u00e4\u00e4n suosituimmat ja luultavasti my\u00f6s nopeimmat yhteydenpitokeinot, kuten s\u00e4hk\u00f6postin. 2000-luvulla kuvaan astuivat my\u00f6s sosiaalinen media, kuten esimerkiksi Facebook, ja matkapuhelimet kehittyiv\u00e4t \u00e4lypuhelimiksi, joissa oli internetyhteys, jonka avulla niill\u00e4 pystyy puheluiden soittamisen ja tekstiviestien l\u00e4hett\u00e4misen lis\u00e4ksi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia pikaviestinpalveluita. Monet pikaviestinpalvelut, kuten esimerkiksi Whatsapp ja Facebook Messenger, toimivat kuten tekstiviestitkin, mutta niiss\u00e4 ei ole merkkirajoituksia ja viestit kulkevat puhelinverkkojen sijaan internetverkon kautta. Samaan aikaan yleistyiv\u00e4t my\u00f6s taulutietokoneet, jotka ovat \u00e4lypuhelinten tapaan helpommin mukana kannettavia, pieni\u00e4 tietokoneita.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4stit pystyv\u00e4tkin siis internetin avulla kommunikoimaan toistensa kanssa eritt\u00e4in nopeasti ja helposti. Tietokoneiden lis\u00e4ksi \u00e4lypuhelimet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja joillekin jopa k\u00e4ytetympi\u00e4 kuin perinteiset tietokoneet. \u00c4lypuhelin kulkee taskussa, ja sill\u00e4 voi koska tahansa soittaa tai l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestin toiselle j\u00e4stille. Viesti on perill\u00e4 sekunneissa, ja puhelun yhdistymist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tarvitse odottaa montaa sekuntia. Tekstipohjainen yhteydenpito (kuten sosiaalinen media, pikaviestimet, tekstiviestit ja s\u00e4hk\u00f6posti) ovat eritt\u00e4in suosittuja, mutta internet on helpottanut my\u00f6s puhutun viestin siirt\u00e4mist\u00e4: nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4stit pystyv\u00e4t esimerkiksi Skype-sovelluksen avulla puhumaan videopuheluita, jolloin keskustelukumppanin voi paitsi kuulla my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4 reaaliajassa kameran avulla. Videopuheluita voi puhua niin tietokoneella kuin useimmilla \u00e4lypuhelimilla ja tableteillakin.<\/p>\n

Aikojen saatossa j\u00e4stien yhteydenpito on siis tullut melkoisin harppauksin eteenp\u00e4in. Ohi ovat ne ajat, jolloin j\u00e4stien piti odottaa jopa viikkokausia kirjeiden kulkemista saadakseen viestins\u00e4 perille (ja viel\u00e4 mahdollisesti vastauksenkin siihen). Aluksi t\u00e4rkein kehitys yhteydenpidossa lieni se, ett\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 viesti\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut fyysisesti siirt\u00e4\u00e4 pisteest\u00e4 A pisteeseen B. T\u00e4m\u00e4 nopeutti viestien siirt\u00e4mist\u00e4 huomattavasti, mutta vasta s\u00e4hk\u00f6n avulla toimivat laitteet ja j\u00e4rjestelm\u00e4t, kuten puhelin ja internet, todella r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t pankin. Nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4stit puhuvatkin reaaliaikaisesta yhteydenpidosta, kun viestit voivat siirty\u00e4 maailman yhdelt\u00e4 laidalta toiselle silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4. Yhteydenpitotapojen muuttuminen on muuttanut my\u00f6s yhteydenpidon luonnetta: sosiaalisen median mukana on yleistynyt perinteisen yksi-yhdelle -viestinn\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s yksi-monelle -tyylinen viestint\u00e4, jollaista esimerkiksi sellaiset sosiaaliset mediat kuin Facebook ja Twitter edustavat. My\u00f6s useimmissa pikaviestipalveluissa, kuten Whatsappissa, voidaan muodostaa ryhmi\u00e4, joissa voi olla mukana jopa satoja ihmisi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in yksi viesti voi saavuttaa hetkess\u00e4 valtavan joukon muita j\u00e4stej\u00e4.<\/p>\n

Anthony Underwood, Luihuinen<\/em><\/p>\n

Artikkeli on muokattu kirjoittajan aikaisemmin kirjoittamasta j\u00e4stitiedon esseest\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h5>\n