Tervetuloa jälleen jouluradion pariin 15. lähetyksen merkeissä!
Juontajina: Luciano Rossi ja Mona Ashford
*lähetys napsahtaa päälle*
<Mona> Tervetuloa kuuntelemaan koulun jouluradiota! Olen entinen koulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Mona Ashford..
<Luciano> Ja minä olen Luciano Rossi
<Luciano> Vielä elossa!
<Mona> Ja jotta Luciano pysyisi entistä pidempään elossa, aiomme viettää erityisen rennon joulun!
<Luciano> Ei kiirettä tai stressiä
<Mona> Ja se jos mikä on monille hankalaa. Monissa perheissä otetaan kauhean suuret paineet siitä, että jokaisesta joulusta täytyy tehdä erityisen erityinen
<Luciano> Ja se jos mikä on omiaan aiheuttamaan stressiä ja unettomia öitä
<Mona> Mikä aiheuttaa kärttyisyyttä ja erittäin lyhyttä pinnaa. Ja sitä me ei haluta, eihän?
<Luciano> Emme
<Mona> Olemme viettäneet jo pari joulua yhdessä, rennosti.
<Mona> Meidän ensimmäinen vinkkimme rentoon jouluun on se, että mieti, mikä sinulle on joulussa tärkeintä
<Mona> Omasta puolestani voin sanoa, että haluan viettää joulua minulle tärkeiden ihmisten parissa.
<Luciano> Mmm. Jos haluaa jotain pois harteiltaan, niin kannattaa miettiä vaikka, että onko se joulu oikeasti pilalla, vaikka ei siivoaisikaan vaatehuonetta tai sitä peräkomeroa, jota ei koskaan avata
<Mona> Samoin ruoka – tiedättekö, on olemassa tilauspalveluita, joita voi käyttää. Silloin ruuasta ei tule sotkua ja saat syödä todennäköisesti ihan mitä haluat.
<Mona> Esimerkiksi… hampurilaiset jouluna ei ole mitenkään huono juttu
<Luciano> Saa sitä varmasti tilahtua ihan jouluruokiakin
<Luciano> Jos se on itselle tärkeää
<Mona> Niinpä
<Mona> Ja valmisruokana saa kaikkea!
<Mona> Jos et jaksa tehdä jouluvanukastasi itse niin kävele kauppaan ja osta sellainen. Ei siinä ole mitään noloa!
<Mona> Ja ruuasta puheenollen… kuka oikeastaan edes tarvitsee kunnon ateriaa jouluna
<Mona> Ellei tietty pidä siitä
<Luciano> Minä pidän *kuulostaa vähän loukkaantuneelta*
<Mona> Hankimme sinulle kunnon paistetut perunat, älä huoli
<Luciano> Kiitos
<Luciano> Jouluni on pelastettu
*hetken hiljaisuus*
<Luciano> Yksi iso huolenaihe on tietysti myös joululahjat
<Mona> Kysy itseltäsi – suuttuisitko, jos et saisi yhtään joululahjaa?
<Mona> 99% vastaisi, että ei, ei suuttuisi.
<Luciano> Ja loppujen lopuksi… kuinka tarpeellista on antaa kaikille läheisilleen kasa lahjoja, joita nämä eivät välttämättä edes halua?
<Mona> Niinpä! Se on ehkäpä hyvä jos et osta sitä halpaa, ihan hauskan näköistä kaapua, ettet tue… tue… mikä se sana olikaan…
<Luciano> Lapsityövoimaa?
<Luciano> Tai kotitonttutyövoimaa
<Mona> Pikamuotia! *sanoo riemukkaana*
<Luciano> Ai niin, sekin
<Luciano> Minun täytyy sanoa, että tämän syksyn kaapumuoti on ollut… öh… kiintoisaa
*pitkä hiljaisuus*
<Mona> …olet seurannut muotia vai?
<Luciano> Minulla on ollut epäonni nähdä sitä
<Mona> Monen vuoden seurustelun JA avioliiton jälkeen oppii aina uutta
<Luciano> Minun täytyy pysyä kärryillä työstäsi! *valittaa*
<Mona> Okei, hyväksytään!
<Mona> Olemme käyneet läpi siivouksen, ruokajutut ja lahjat… onko vielä jotain muuta? *sanoo mietteliäänä*
<Luciano> Joulukortit?
<Mona> Aivan!
<Mona> Joulukortit… miksi niitä täytyy ylipäätään lähettää?
<Luciano> Koska muutkin lähettävät niitä?
<Mona> Mutta miettikää nyt vähän – ne menevät äkkiä roskiin tai ne unohdetaan laatikon pohjalle
<Mona> Jos tykkäät askarrella niin siitä vain, tee joulukortteja, mutta muuten unohtakaa ne
<Mona> Jästeillä on paljon fiksumpi tapa hoitaa joulutervehdykset. He laittavat teksi…testi… tekstiviestejä!
<Mona> Ne ovat sellaisia pikaviestejä. Mielestäni myös noidille ja velhoille pitäisi kehittää jotain, jolla saa laitettua tekstiviestejä!
<Luciano> Hmmm… totta
<Luciano> Joulukorttien lähettäminen pöllöllä on RANKKAA
<Luciano> Etenkin pöllöille
<Mona> Ja miettikää mikä stressi teillä on, jos teidän ihanat pöllöt eivät palaa ajoissa takaisin kotiin
<Mona> Huolehditte kauheasti mihin se pöllö on milloinkin jäänyt
<Luciano> Ja jos on paljon kortteja lähetettävänä, eivät ne jaksaa edes kantaa niitä yhdellä matkalla vaan pöllöraukka täytyy lähettää reissulle monta kertaa
<Mona> Niinpä. Ja se taas on jo tosi epäreilua pöllölle
<Luciano> Muistakaa antaa pöllöille ekstraruokaa, vaikka ette muita joululahjoja antaisikaan!
<Mona> Niinpä. Usein pöllöt pitävät pienestä hemmottelusta – ekstraruoka tai joku hiukan parempi ruoka on erittäin hyvä keino hemmotella pöllöä!
<Mona> Ja jos pöllösi voi hyvin, voit sinäkin varmasti hyvin!
<Luciano> Ah, entä joulukuusi?
<Luciano> Ja muut joulukoristeet?
<Mona> Mitä turhia! Menee samaan kategoriaan kun siivoaminen. Ei ole niin justiinsa
<Mona> Jos haluaa, joku nätti pöytäliina tuo jo juhlaisaa tunnelmaa
<Mona> Mutta miksi koristella vain yhtä päivää varten koko talo?
<Luciano> Minä haluan kyllä joulukuusen
<Mona> Toive kuultu *sanoo lempeästi*
<Mona> Eiköhän me yksi, koristeltu kuusi kotiin saada
<Luciano> Niin kuin Mona sanoi alussa, tärkeintä on se, että ne itselle tärkeät asiat ovat joulussa mukana
<Luciano> Jouluvalmistelutaakkaa voi tietysti myös helpottaa sillä, että jakaa hommia osallistujien kesken!
<Luciano> Siten kenenkään ei tarvitse vaikka yksin kokata kaikkia ruokia
<Mona> Ja jokaiselle varmasti löytyy joku suosikkihomma!
<Mona> Joten… jokainen saa tehdä jotain kivaa. Ellei satu huono tuuri ja kaikki haluavat tehdä saman homman.
<Luciano> Minä voin hakea kuusen
<Mona> Etkä hae!
<Mona> Siinä täytyy kävellä pitkä matka
<Mona> Voit… koristella kuusen
*pitkä hiljaisuus*
<Mona> Mitä *kuulostaa loukkaantuneelta* Etkö pidä kuusenkoristelusta?
<Luciano> …en sanonut niin
<Mona> Olit kuitenkin hiljaa..
<Luciano> No, minä pystyn kävelemään
*hetken hiljaisuus*
<Luciano> *huokaus* No mutta oliko meillä enempää vinkkejä stressittömään jouluunviettoon?
<Mona> No, koulun oppilaita haluaisin muistuttaa, että niin kauan kun olette täällä, viettäkää joulunne täällä! Sen stressittömämpää joulua ei ole!
<Mona> Koulu tekee kaiken puolestanne… paitsi ehkä joululahjat ja -kortit
<Luciano> …totta muuten
<Luciano> Kouluhan voisi tehdä siitä melkein bisneksen *tuumii ääneen*
<Mona> Aivan! Kutsukaa kaik… *hiljenee*
<Mona> Rehtori voi ottaa meihin yhteyttä aiheeseen liittyen!
<Mona> Autamme mielellämme pientä korvausta vastaan!
<Luciano> *naurahtaa*
<Mona> Täytyyhän meidän saada ruokarahaa jostain *naurahtaa*
<Mona> Mutta, tässä varmaan kaikki tällä kertaa
<Luciano> Kiitos kaikille kuuntelijoille
<Mona> Ja hauskaa, rentoa joulua kaikille!
<Luciano> Ja joulunodotusta!
*lähetys katkeaa*
