Tervetuloa seuraamaan Talviradion 15. lähetystä!
Juontajina: Harriet Jones & Henry Fitzgerald
*radiolähetys alkaa vähän etuajassa*
<Henry> No en olisi niin varma… Ehkä jos painan tästä… *nappuloiden painelun ääniä* …toimiikohan tämä?
<Harriet> Jotain valoja ainakin palaa
<Henry> Eikö täällä ole radiota? Voimmeko kuunnella… kuulummeko? Näyttää kyllä siltä, että se toimisi
<Harriet> No… ehkä se sitten toimii. Voin käydä viereisessä luokassa kuuntelemassa jos laulat jotain?
<Henry> Laulan? *kuulostaa vähän hämmentyneeltä* No… okei
*loittonevia askeleita ja hetken hiljaisuus*
<Henry> Petteri Punakuonoooooo oli poro nimeltääääään *lauleskelee* Ollut ei loiste huonoooo
*laulun taustalta kuuluu askelia*
<Henry> Huono ei ole loiste tämän valonkaan tässääää
<Harriet> Kyllä, se toimii! *hihkaisee*
<Henry> Ah, hienoa! Öööö, no, tämän tunnarin saattelemana tervetuloa siis talviradioon!
<Harriet> Minä olen Harriet Jones ja Henry Fitzgeraldin te varmaan jo tunnistattekin! *jatkaa iloisena*
<Henry> Tänään aiheenamme on joulun historia! …tai piti olla
<Harriet> Voimme me puhua joulun historiasta samalla kun leivomme!
<Henry> Kyllä, Harriet ehdotti, että sittenkin leipoisimme tänään jotain ja, no… miksipä ei
<Harriet> Kyllä! Olen kuullut, että kesäleirin jälkeen minusta ja Henrystä on liikkunut aikamoisia huhuja ruuanlaittoon liittyen ja nyt me todistamme että olette väärässä! Me olemme loistavia leipureita ja teemme macaronseja!
<Henry> Olemmeko?
<Harriet> Olemme!
<Henry> En ole koskaan ennen tehnyt macaronseja. …en ole kyllä myöskään syönyt niitä
<Harriet> Minä olen syönyt, mutta en ole koskaan leiponut niitä
<Henry> Ne ovat kauhean kalliita. Johtuuko se siitä, että niitä on vaikea tehdä vai siitä että rikkaat ihmiset syövät niitä? Vai syövätkö vain rikkaat ihmiset niitä siksi, ettei köyhillä ole varaa…
<Harriet> Ööö.. en tiedä. Mutta ne ovat hyviä ja kalliita, eivätkä kaikki ole päässeet maistamaan niitä. Siksipä ne ovat täydellinen joululahja kenelle tahansa!
<Henry> Hmmmmm…
<Harriet> Joten, oletko valmis?
<Henry> Luulisin. Olen… sitonut hiukseni *hetken hiljaisuus* ja minulla on esiliina. Ai niin! Ja tonttulakki! *vähän kahinaa ja kulkusen kilinää*
<Harriet> …olisi pitänyt ottaa tonttulakki mukaan *sanoo haaveilevasti*
<Henry> Totta. En tajunnu tuoda sinullekin. Jones ei ole kauheasti käyttänyt omaansa
<Harriet> Armstrong on hiukan… hmm…
<Henry> Ilonpilaaja?
<Harriet> Liian aikuinen tonttulakeille! *sanoo hetken pohdittuaan* Vaikka minusta koskaan ei voi olla liian aikuinen. Mutta sellainen se Armstrong on. Mutta minäpä kerron sitten mitä meillä täällä on!
<Henry> Kerro pois
<Harriet> Tarvitsemme macaronseihin mantelijauhoa, tomusokeria, kananmunia ja sokeria! Lisäksi meillä on muutamaa elintarvikeväriä, että saadaan kivan värisiä näistä macaronsien…kuorista?
<Henry> …kuorista? Täytyykö ne kuoria, kun ne syödään?
<Harriet> Ei mutta… ensin tehdään sellaiset kuoret joiden väliin laitetaan hilloa! Kai pidät vadelmahillosta? …tai joku tuttusi
<Henry> …en tiedä. Tai siis, minä pidän kyllä
<Harriet> No, hyvä että sentään sinä! Haluatko tehdä jauhojen sekoituksen vai haluatko erotella keltuaiset ja valkuaiset?
<Henry> …sekoitan jauhot
<Harriet> Turvallinen valinta! Sekoita 100g mantelijauhoja ja puolet siitä tomusokerista keskenään niin minä alan erottelemaan keltuaisia ja valkuaisia
<Henry> Okeeei… Tässä pussissa on 150 grammaa, joten… ehkä arvioin tämän vain silmämääräisesti… *jauhojen kaatamisen ääniä* Ja tomusokeri… *lisää jauhonkaatamisääniä*
*kananmunan kuorten rikkoutumisääniä ja hieman outoa kolinaa*
<Harriet> Hmm….
<Henry> Pidätkö sinä joulusta?
<Harriet> *kananmunan rikkomisen ääni* Pidän! Pidän joulun tunnelmasta. Se on rauhallinen ja mukava ja lämmin… Entäs sinä?
<Henry> Pidän. Kai. Rauhallisesta en kyllä tiedä. Mutta pidän ainakin joululomasta
<Harriet> Minusta taas joululoma on melkein kurjin juttu kun se on niin pitkä! Lyhyempikin riittäisi. Etenkin tämä vuosi tulee olemaan kamala kun Armstrong on täällä ja minä kotona
<Henry> Kurjin?! Miten! Kai sinä nyt muutaman viikon pärjäät ilman Jonesia
<Harriet> En pärjääää *marisee* Kenen huoneeseen minä nyt murtaudun ja kenen elämää häiritsen liialla höpinälläni kun Armstrong on täääälläääää
<Henry> Kai sinä voit sinne murtautua ilman Jonesiakin. Sitä paitsi, minäkin pärjään muutaman viikon häiritsemättä häntä! Vaikka se onkin vaikeaa
<Harriet> Mutta se ei ole niin hauskaa kun hän ei ole valittamassa
<Henry> Sinun pitää keksiä uusia harrastuksia Oletko kokeillut laskettelua?
<Harriet> En. Eikä se ole varmasti niin hauskaa *huokaisee*
<Henry> Et voi tuomita sitä kokeilematta!
<Harriet> Totta. Mutta epäilen hiukan. Ja laskettelu yksin on VARMASTI tylsää. Oletko muuten hyvä vatkaamaan munia?
<Henry> *pitkä hiljaisuus* …millainen kysymys tuo oikein on?
<Harriet> Minusta se on kauhean rankkaa. Joten sinä voisit hoitaa sen!
<Henry> *huokaisee* No, hyvä on
*pientä kolinaa ja sitten sekoittamisääniä*
<Harriet> Alat kuulostaa Armstrongilta *tuumii*
<Henry> …en tahtoisi kyllä antaa sellaisen tapahtua
*melkoista kilinää ja kolinaa*
<Harriet> Mistäs me puhuimme… niin, laskettelusta! Oletko sinä lasketellut? Kuuluuko se sinun jouluusi?
<Henry> …ei. Irlannissa ei ole vuoria
*hetken hiljaisuus… joka tosin ei ole järin hiljainen, koska kilinä ja kolina jatkuvat yhä*
<Harriet> Mistä sinulle tuli laskettelu mieleen?
<Henry> Se on talvinen… urheilulaji? Joka on rikkkaille ihmisille!
<Harriet> Rikkaille vai? Ei kai?
<Henry> No ei se ihan ilmaistakaan ole. Haluaisin kyllä joskus kokeilla lumilautailua. Se näyttää hauskalta
<Harriet> Eikös koululla ole jotain lasketteluvälineitä?
<Henry> Hmmm… voi olla
<Harriet> Ehkä sinun pitää kokeilla koululla laskettelua
<Henry> Koululla ei kyllä myöskään taida olla vuoria…
<Harriet> Ooh, oppilaskunta voisi järjestää laskettelupäivän! Olen kuullut, että sellaisia on ollut!
<Henry> Totta. Jos joku oppilaskuntalainen kuuntelee tätä, niin olkaa hyvät, ilmainen vinkki
<Harriet> Travis kuuntelee *sanoo iloisesti* Joko olet tehnyt hyvän vaahdon?
<Henry> …vaahdon? *kilinä loppuu* …pitäisikö tästä tulla vaahto?
<Harriet> Kyllä!
<Henry> No… tässä on pinnalla jotain kuplia? Riittääkö se?
<Harriet> Vaahdossa on kuplia.. joten kai se on vaahtoa?
<Henry> Okei, no hyvä. Mitä sitten?
<Harriet> Sitten sekoitamme nämä jauhot ja munat yhteen! Voit tehdä sen!
<Henry> Okeeeei… *kaatamisääniä* Sinä saat kyllä sekoittaa seuraavaksi. En halua rasitusvammaa käsivarteeni ennen joulukonserttia
<Harriet> No, ehkä voin sekoittaa ainakin hetken. Tätä täytyy sekoittaa niin kauan, että kun tähän tehdään vako niin se ummistuu 10 sekunnin päästä…
<Henry> …mitä?
<Harriet> Tätä täytyy sekoittaa niin kauan, että kun tähän tehdään vako niin se ummistuu 10 sekunnin päästä.. *toistaa* Tässä menee ehkä hetki!
*kilinä ja kolina jatkuu taas*
<Harriet> Mistäs sinun piti puhua tänään?
<Henry> Joulun historiasta!
<Harriet> No, tässä sekoitellessa voit puhua siitä!
<Henry> Hmmm… No… mitä sait Jonesilta lahjaksi viime jouluna?
<Harriet> Viime jouluna vai? Hän oli nähnyt siihen todella vaivaa! Sain häneltä lahjaksi todella kauniit muistiinpanovälineet, vihko ja muste ja sulkakynä!
<Henry> Oooh. Minkä värinen muste?
<Harriet> Oi, se oli oikein kaunis! Se oli vaaleanpunainen ja kimalteli kauniisti!
<Henry> Ooo, kuulostaa hienolta
<Harriet> Tylyahosta saa parhaat musteet
<Henry> Hmmmm… Alkaako se taikina olla jo valmis?
<Harriet> En tiedä… miten tähän tehdään vako?
<Henry> …älä minulta kysy
<Harriet> Mmm… no ehkä se on
*askeleita ja rapinaa*
<Harriet> Seuraavaksi me laitamme leivinpaperille lusikalla sellaisia palluroita! Ainiin ja uuni päälle!
<Henry> Mitä sinä annoit Jonesille? Ja miten monta astetta?
<Harriet> …kaulahuivin… Ööö… matala lämpö!
<Henry> …okeeeei? Niinkuin… 100 astetta?
<Harriet> 150 tämän mukaan, mutta macaronsit on herkkiä…
<Henry> No, laitan 100
<Harriet> Okei! Mitä sinä hankit Armstrongille viime vuonna? *lisää rapinaa*
<Henry> Yhden joulunuottikirjan. Ja villasukat. Hän vaikuttaa siltä, että hänen varpaansa palelevat
<Harriet> Vaikuttaako?
<Henry> Vaikuttaa. Eikö palele vai?
<Harriet> Ei hän ainakaan koskaan valita
<Henry> No ei kai enää, kun hänellä on villasukat!
<Harriet> …aivan… Eikö ne haise jos hän käyttää niitä jatkuvasti
<Henry> …en minä tiedä. En ole haistellut. Enkä aiokaan!
<Harriet> Luulisi, että se häiritsisi Viviannaa.. *pohtii* No, nyt nämä macaronsit on laitettu tähän. Nyt tätä peltiä pitäisi paiskoa pöytään!
<Henry> Paiskoa?!
<Harriet> Niin. Että ilmakuplat häviävät! Haluatko sitä vai minä?
<Henry> Kuulostaa väkivaltaiselta. Paisko sinä
<Harriet> Olen kieltämättä aika hyvä paiskomaan. Tosin usein teen sitä kirjoilla
*hetken aikaa kamalaa pauketta*
<Harriet> Oho. Näistähän tuli yksi iso macaronlevy
<Henry> No, eikö iso macaron ole parempi kuin pieni? Enemmän syötävää
<Harriet> Mutta tästä ei riitä nyt monelle… Mutta ehkä Vivianna ja Armstrong voi jakaa tämän yhdessä. Joko uuni valmistui?
<Henry> Öööö… ei näköjään vielä, mutta kai sen voi sinne jo silti laittaa? Jatkaahan se silti lämpenemistä
<Harriet> Jatkaa se! Mutta näitä… tai siis tätä täytyy pitää ehkä sitten pidempään uunissa *kolinaa*
<Henry> No, mutta tulevat ne nopeammin kuin jos odotamme uunin lämpenemistä ilman, että ne ovat sisällä
<Harriet> Oletko koskaan tehnyt itse joululahjoja?
<Henry> Tehnyt? Useinkin! …minä olen köyhä
<Harriet> Minäkin teen niitä usein! Mikä on paras lahja jonka olet tehnyt?
<Henry> Omasta mielestäni? Vai lahjan saajan mielestä?
<Harriet> Sinusta
<Henry> Hmmm… No olen säveltänyt ainakin jonkun verran kappaleita… Mutta en kyllä tiedä, onko mikään niistä ollut paras
<Harriet> Sävellykset ovat todella hienoja lahjoja, ne ovat niin henkilökohtaisia!
<Henry> Kerran lupasin tehdä manikyyrin! Se oli hauskaa. …minusta. Lahjan saajalla saattoi olla eri mielipide
<Harriet> Kenellä muka! *kuulostaa järkyttyneeltä*
<Henry> No, myönnän itsekin, että lopputulos ei ehkä ollut ihan aiotun mukainen
<Harriet> Mutta se on kuitenkin kaunis ele! Oliko se jouluinen manikyyri?
<Henry> No yritti ainakin olla!
<Harriet> ….jos se yritti olla niin mitä siitä sitten tuli?
<Henry> No… kävi ilmi, että jos sekoittaa monia jouluisia värejä yhteen, siitä tulee lopulta vain ruskeaa
<Harriet> …aivan… No, minä vähän ymmärrän, mutta… kaunis ajatus oli silti taustalla!
<Henry> Oli, oli! Entä sinä? Mikä on sinun paras itsetekemäsi lahja?
<Harriet> Hmm…. no, oikein mikään ei ole oikeasti onnistunut
<Henry> No… huonoista paras?
<Harriet> Tein Travisille pikkuleipiä viime ystävänpäivänä ja siinä mielessä se oli paras lahja, että käytin niihin paljon vaivaa ja rakkautta!
<Henry> Mmm, kuulostaa hyvältä. Ajatuksena
<Harriet> Toteutus ei ollut niin onnistunut, mutta Travis kyllä piti niistä!
<Henry> No se on hyvä! Entä sit- Hetkinen
*hetken hiljaisuus*
<Henry> Sanotaanko siinä ohjeessa, että tuon pitäisi palaa? Niinkuin… liekehtiä?
<Harriet> Palaa? Liekehtiä?
*hetken hiljaisuus*
<Harriet> APUAAPUAAPUAAPUA MITÄ NYT TAPAHTUU *kiljuu*
<Henry> …onko tuo ”ei”?
<Harriet> Eijeijeijei, ei niiden pitäsi palaa, Henry mitä me teemme?!
<Henry> Öööö… lopetamme lähetyksen? Tämäkin lahjaidea kaivannee hieman hiomista vielä
<Harriet> *nopeita askeleita* Voieivoievoie-
*lähetys päättyy äkillisesti*
