Luukku 23

Tervetuloa Rohkuradion Jouluradion kahdennenkymmenennenkolmannen lähetyksen pariin!

Tänään vieraana: prof. Esmercan Castillo
Juontajina: Elliot Mason ja Jayden Lewis

<Jayden> Tervetuloa rohkuradion pariin! Minä olen Jayden Lewis
<Elliot> Ja minä olen Elliot Mason ja te kuuntelette Rohkuradion jouluradion toiseksi viimeistä lähetystä! Pahoittelemme eilisen lähetyksen… äkillistä päätöstä. Meillä oli pieniä… teknisiä ongelmia.
<Jayden> Mutta tänään meillä on vieraanamme Esmercan Castillo! Tervetuloa!
<Esmercan> Hei kaikki ja kiitos!
<Elliot> Professori Castillo on tullut juttelemaan kanssamme viime hetken lahjaideoista. Jos joku sellaisia kaipaa näin kaksi päivää ennen joulua. …luultavasti joku kaipaa
<Jayden> Aivan. Onneksi itse olin ajoissa ja hankin KAIKKI lahjat jo ensimmäisellä Tylyahoreissullani!
<Elliot> *kuulostaa epäuskoiselta* Häh? Hankitko?
<Jayden> Hankin! *kuulostaa ylpeältä*
<Elliot> …olen yllättynyt *kuulostaa oikeasti yllättyneeltä* Mutta joku muu varmasti silti kaipaa vinkkejä viime hetken lahjoihin, joten… professori?
<Esmercan> *nauraa vähän* Toivottavaa tietysti on, että useimmat ovat jo lahjansa hankkineet, mutta totuushan on, että jotkut meistä vaan jo syntyivätkin myöhässä ja ovat edelleenkin aina myöhässä kaikessa
<Elliot> No Jay on kyllä aina myöhässä oppitunneilta… *mutisee*
<Jayden> Sentään teen tärkeät asiat ajoissa!! Mitä suosittelisit lahjaksi jollekin kaverille? Vaikkapa kouluikäiselle kaverille?
<Esmercan> No, ruokalahjat ovat aina hyviä ja niille löytyy varmasti käyttöä ja etenkin valmiina ostettuna ne ovat myös helppoja ja nopeita. Suklaarasia tai voi koota vaikkapa jonkun herkkukorin. Tai ruokia jonkin tietyn teeman ympärille, mistä tietää saajan pitävän
<Esmercan> …tosin voi olla, että nämä eivät ihan koulukaverille sovi välttämättä… Enemmänkin ehkä aikuiseen makuun
<Elliot> No, suklaa tai karkit sopii varmaan koulukaverillekin
<Jayden> Entäs tytöille? Tytöille ei sovi suklaa!
<Esmercan> Mitä? Naiset rakastavat suklaata!
<Jayden> Carolynne Fox kertoi että jos tytölle antaa suklaata niin tyttö luulee että pidät häntä possuna!
<Esmercan> No minusta tuo on aikaa kaukaahaettua
<Elliot> …naiset *mutisee hiljaa*
<Jayden> No, hän on tyttö ja sanoi niin
<Esmercan> *naurahtaa* Ja minäkö en ole?
<Jayden> Sinä olet VANHA
<Elliot> Jay!
<Jayden> Mitä? Se on totta!
<Esmercan> *nauraa, mutta ei ehkä kovin aitoa tai hyväntahtoista naurua*
<Elliot> Ei noin voi sanoa! Sitä paitsi… ei… ei professori ole… VANHA! On meidän koulussa paljon vanhempiakin!
<Jayden> Onpas.. Vanha mikä vanha
<Esmercan> *kuulostaa lievästi ärtyneeltä* No minulla on kyllä herra Lewisille yksi hyvä viime hetken lahjavinkki ja se olisi se, että herra Lewis lakkaa kutsumasta naisia vanhoiksi. Etenkin päin naamaa
<Jayden> Se on vain fakta *mutisee*
<Elliot> No niin, Jay, ota neuvosta vaari ja *hetken hiljaisuus ja repeää sitten yhtäkkiä nauramaan*
<Elliot> ….anteeksi… anteeksi *yrittää lopettaa nauramisen*
<Jayden> *naurahtaa myös*
<Esmercan> No niin, pojat. Koettakaas nyt kerätä itsenne *alkaa kuulostaa vähän kyllästyneeltä vitsiin* Onkos teillä mitään viime hetken lahjaideoita kerrottavaksi kuulijoille?
<Jayden> Joo… joo *sanoo saatuaan naurunsa loppumaan* Kaikemoiset lipukkeet! Tiedättehän… ”lupaan laittaa ruokaa kolmena päivänä” tai ”annan hierontaa 10 minuuttia”. Ne unohdetaan yleensä vielä käyttää! Eli käytännössä ei tarvitse tehdä mitään
<Esmercan> *nauraa* Entä jos ei unohdeta?
<Jayden> No… se on vaan ikävää lisätyötä meille. Sen takia täytyy varmistaa, että osaat tehdä sitä, mitä kupongissa luvataan!
<Elliot> *on saanut vihdoin lopetettua nauramisen* Mutta onhan se vähän ikävä antaa lahja, jota ei oikeasti meinaa edes antaa
<Jayden> Näh, se on vaan oma moka!
<Elliot> …kenen oma moka?
<Jayden> Jos se ei käytä!
<Elliot> Niiiiin
<Esmercan> Mutta herra Lewis on kyllä ihan oikeassa. Kaikenlaiset ”lahjakortit” ovat yleensä helppoja ja nopeita ja toimivat ainakin tietyille ihmisille. Kuten vaikkapa vanhemmille. Mitä nuorempi lapsi on, sitä paremmin
<Elliot> Jay voisi antaa siskolleen lahjakortin
<Jayden> En IKINÄ. Voisin antaa sinulle lahjakortin. ”Tällä kortilla vapaudun auttamasta Jayden Lewisiä läksyissä”
<Elliot> *nauraa* Sinun arvosanasi kärsisivät siitä lahjasta
<Esmercan> Mikäs on herra Masonin viime hetken lahjaidea?
<Elliot> Öööö…. joku kirja? Kirjakaupat ovat vielä auki. Joku joulun uutuus tai vaikka joku oma suosikkikirja, josta voisi arvella saajankin pitävän. …tosin tämä edellyttää, että saaja osaa lukea, joten esimerkiksi Jayihin tämä ei toimisi
<Jayden> HEI
<Elliot> No et sinä haluaisi kirjoja muutenkaan *huomauttaa*
<Esmercan> Kirja on kyllä varmaan ihan kelpo pikalahja myös. Vähän vaikeampi tietysti, kun kaikki eivät pidä lukemisesta ja ne jotka taas pitävät, ovat saattaneet jo lukea mitä ikinä valitsettekin. Mutta siitä tuli mieleeni, että lahjakortit ovat myös tietysti yksi hyvä viime hetken lahja! Jos sinulla ei ole itse aikaa enää vaivata päätäsi sillä, mikä kirja tai minkälainen vaate pitäisi hankkia, niin hanki lahjakortti ja anna lahjan saajan pähkäillä itse!
<Elliot> Minä luulin, että lahjakortit ovat vähän… persoonattomia
<Jayden> Persoonaton ehkä mutta parempi kuin vaikka… suklaa
<Esmercan> No minusta kyllä suklaa on edelleen ihan hyvä lahja!. Mutta ehkä nämä ovat sitten vähän makuasioita
<Jayden> Mm…. Onko vielä muita ideoita?
<Esmercan> No lahjakortti-ideaan sopisivat myös kaikenlaiset elämyslahjat. Vaikkapa lupaus viedä lahjansaaja teatteriin tai konserttiin. Tai tarjota vaikkapa illallinen ravintolassa. Tai brunssi! Eli siis jotakin yhteistä tekemistä
<Elliot> Mmmm. Sekin varmaan toimii. En tosin veisi Jayta ravintolaillalliselle
<Jayden> Sehän on melkein kun minun lahjakorttini! Mutta… tuollaiset lahjakortit maksaa
<Jayden> PALJON
<Esmercan> No joo, ne eivät ehkä sovi ihan teidän ikäisille… Teillä on itse asiassa paljon vaikeampaa. Mietin juuri, että aikuiselle voi myös ostaa vaikkapa jonkun lehden ja siihen kylkeen vaikkapa suklaata ja jonkun kivan pullon, niin sehän on loistava lahja. Mutta teille…
<Jayden> Mikä tuo ilme on?!
<Esmercan> No ei mikään. Mietin vain, että joku sarjakuvalehti ja kurpitsamehupullo ei kuulosta yhtään niin hyvältä kuin vaikkapa Me Noidat ja viinipullo
<Jayden> Mikä vika sarjakuvissa?! Ne on hyviä. Ja jotku vanhemmat sarjakuvat on harvinaisiakin!
<Esmercan> …no en tiedä. Ehkä se sitten toimisikin. Kokeilkaa
<Jayden> …ehkä ensi vuonna.
<Elliot> No joo, minustakin sarjakuva voisi toimia. Ja joku limu vaikka
<Jayden> Niinpä! Joku erikoislimu
<Elliot> Hunajaherttua teki tänä vuonna munatoti-limun
<Jayden> Se voisi olla hyvä idea! Etenkin sellaisille jotka eivät pääse vielä Tylyahoon
<Elliot> Minä en tiedä, onko se hyvä vai huono idea. Mieti. Munatotia limsana
<Jayden> Ainakin se on kokemus
<Elliot> *nauraa* No sitä varmaan. Ei vain välttämättä kauhean miellyttävä
<Jayden> Jos et keksi muuta lahjaa niin ainahan voit antaa itsesi lahjaksi! Sillä tavalla että ”tadaa, tässä minä olen! Vietänkin joulua sinun kanssa enkä…. enkä.. enkä vaikka pelaa!”
<Elliot> *repeää nauramaan* Kenelle antaisit itsesi?
<Esmercan> *naurahtaa* Toivottavasti et ainakaan kenellekään opettajallesi
<Jayden> No en todellakaan! Mutta voisin harkita vaikka että lahjoitan perheelleni kallisarvoista aikaani!
<Elliot> *nauraa* Vau. Perheesi olisi varmasti onnensa kukkuloilla. Laatuaikaa Jayn kanssa *kuulostaa ehkä hieman sarkastiselta* …ehkä voisit lahjoittaa itsesi jollekin toiselle perheelle. Se olisi todellinen lahja. Sinun perheellesi
<Jayden> Ehkä lahjoitan kallisarvoista aikaani sinulle! Kostoksi! Tuosta.
<Elliot> *nauraa* Täydellinen kosto. Joudun viettämään joulun kanssasi
<Jayden> Joten, kiittäkää muut onneanne
<Esmercan> No voi miten suloista, pojat. Hieno lahjaidea
<Elliot> Ja hei, Jaysta lahjana tuli vielä mieleen yksi toinen viime hetken lahjaidea!
<Jayden> AI? Et sitten lahjoita minua eteenpäin!!
<Elliot> *nauraa taas* Ei, ei. Mietin vain aineettomia lahjoja! Ei sillä, että sinä olisit aineeton! Mutta sinusta tuli mieleen ne vuohet Joten jos pitää keksiä lahja viime hetkellä etkä keksi yhtään mitään, voit lahjoittaa vuohen hyväntekeväisyyteen. Tai jotain muuta. Ja antaa vain kortin
<Jayden> …aivan
<Esmercan> Totta, se varmaan toimii etenkin aikuisille. Sellaisille, joilla on jo vähän kaikkea. Ei tosin ehkä kenellekään kauhean läheiselle elleivät he nimenomaan ole pyytäneet sitä
<Elliot> Mutta ainakaan siitä ei voi valittaa! Koska kuulostaisi tosi itsekkäältä haluta itselleen jotain tavaraa sen sijaan, että joku, joka oikeasti tarvitsee vuohen, saa sellaisen
<Jayden> Siinä olet ihan oikeassa

*hetken hiljaisuus*

<Jayden> Et kai ole antamassa minulle mitään vuohia *kuiskaa*
<Elliot> Sinä saat hyttysverkon ja tyttöjen koulupuvun *kuiskaa takaisin*
<Jayden> Mitä?!
<Elliot> *nauraa*
<Esmercan> Voi pojat, pojat
<Jayden> Meidän aikamme on lopuillaan… joten kiitos… öö… hyvistä vinkeistä
<Elliot> *nauraa* Saat tuon kuulostamaan siltä, että olemme kuolemassa. Mutta kiitos professori Castillolle ja… huomenna vuorossa on viimeinen lähetyksemme! Ja elämme toivottavasti siihen asti. …toivottavasti sen jälkeenkin
<Jayden> Sitä minäkin toivon. Joten… hyvää päivänjatkoa!
<Elliot> Minä olin Elliot Mason ja…
<Jayden> Minä Jayden Lewis! Jaaa vieraanamme professori Castillo!
<Elliot> Kiitokset, professorille!
<Esmercan> Kiitos, kiitos. Oli oikein mukavaa jutella hetki kanssanne Hyvää joulua kaikille!
<Elliot> Huomiseen!

*lähetys päättyy*

One thought on “Luukku 23

  1. Aurelia Jackson

    Ei vuohia minulle…

Comments are closed.