Koulun olisi korkea aika jo hankkia uusia luutia tulevalle lukuvuodelle, koska vanhimmat entisistä hädin tuskin pysyvät enää ilmassa. Koska kuitenkin tiedän, että opinahjollamme ei ikinä tule olemaan varaa mihinkään kunnollisiin luutiin, tein tässä rehtori Chinoa varten ihan yleisesti pienen vertailun hieman halvemmista luutamalleista. Kuten kaikki tiedämme, nämä halvemmat luudat tulevat sieltä Aasiasta päin, jossa pienet velhon- ja noidanalut ovat varmaan ne koulutöinään veistelleet. Laatu ja elinikähän näillä on vähän mitä sattuu, mutta useimmat kuitenkin pysyvät ilmassa paremmin kuin koulun nykyiset luudat. Joten tässä olisi nyt sitten, mistä valita. (Tahdon vielä huomauttaa, että antamani pisteet on annettu nimenomaan halpojen luutien joukossa, sillä esimerkiksi Tulisalamaan verrattunahan näille ei voisi antaa edes tyhjiä tähtiä.)

Pajunoksa

Pajunoksa tuli markkinoille 1800-luvun loppupuolella, mutta tarkka ajankohta ei ole tiedossa, sillä juuri kukaan ei tahtonut tunnustaa omistavansa sellaista. Pajunoksasta selkeästi kaavailtiin halvempaa korvaajaa Elias Hirtehiskiven kehittämälle Tammenrunko 79 -ludalle, mutta jotta luudasta saataisiin halvempi, oli jostain säästettävä ja säästö päätettiin tehdä materiaalikustannuksissa. Niinpä Tammenrungon tunnusomainen komea, paksu varsi kaventui melko heiveröiseksi risuksi, jolla ei takuulla ylitetä Atlanttia, sillä sen ohjattavuus kärsii jo tuulen ollessa 3 m/s. Tyynenä päivänä ja kevyehkölle ihmiselle – esimerkiksi pienille ekaluokkalaisille – ihan siedettävä luuta. Kovin korkeallehan näillä ei kuitenkaan kannata nousta, sillä niillä on hieman ikävä maine siitä, että ne toisinaan napsahtavat keskeltä poikki.

• Nopeus ★★☆☆☆
• Kestävyys ☆☆☆☆☆
• Korkeus ★☆☆☆☆
• Ohjattavuus ★★★☆☆
• Hinta ★★★☆☆
• Yhteensä 9 / 25 pistettä

Maakiitäjä

Gladys Vajan Kuukiipijä-luuta oli kuuluisa sen loistavasta toiminnasta isommissakin korkeauksissa, mutta sen vuonna 1904 julkaistu kiinalainen pikkuveli Maakiitäjä pysyttelee nimensä mukaisesti lähempänä maata. Luuta sopii loistavasti etenkin korkeanpaikankammoisille, sillä sitä ei saa yli kahta metriä maanpinnan yläpuolelle vaikka tekisi mitä. Huispausta luudalla siis ei juuri pelata, mutta jos ei välitä siitä, että varpaat ehkä aika ajoin viistävät maata, on se loistava ja ennen kaikkea halpa valinta. Hintaan nähden luudan nopeus on varsin hyvä, mutta pitkiä matkoja sillä ei juuri taiteta, sillä kahden metrin lentokorkeudella ei luonnollisesti juuri jästien katseilta välty. Koulun pihalla sillä sopisi kyllä varmaan hyvin lennellä eikä olisi ainakaan pelkoa, että tällä luudalla kukaan onnistuisi esimerkiksi vierailemaan arvon rehtorin työhuoneessa sen avoimen ikkunan kautta.

• Nopeus ★★★☆☆
• Kestävyys ★★★★☆
• Korkeus ☆☆☆☆☆
• Ohjattavuus ★★★★☆
• Hinta ★★★☆☆
• Yhteensä 14 / 25 pistettä

Homeetta 3V

Vuonna 1930 ilmestyi ensimmäinen Homeetta-sarjan luuta, joka kuitenkin vedettiin pian pois markkinoilta erittäin oikukkaaksi osoittautuneen jarruloitsun vuoksi. Ilmeisesti Horton-Keitchin jarruloitsun matkiminen ei mennyt aivan putkeen. Homeetta 2:ta vaivasivat puolestaan melkoiset ohjausongelmat, mutta vuonna 1940 markkinoille tullut Homeetta 3V on miltei lennettävä luuta. Sen kiihtyvyys on aivan omaa luokkaansa siinä mielessä, että se on täysin olematon, mutta kyllä sillä hitaasti ja varmasti eteenpäin pääsee. Luuta sopisikin harjoitusluudaksi varmasti etenkin aremmille lentäjille. Ei kuitenkaan hyvää ilman jotain huonoakin, sillä Homeetoissa tuntuu olevan tyyppivikana melko nopea lahoaminen. Tämä kuitenkin näkyy luudan hinnassa, sillä Homeetat ovat jopa Kiinan markkinoilla ehdottomasti halvimmasta päästä. Kukaan ei tiedä, mistä tämän Homeetan mallinumeron perässä oleva kirjain V tulee, mutta jotkut ovat väittäneet sen viittaavan Vietnamiin, josta huhujen mukaan Homeetta Oy varasti paremman jarruloitsun.

• Nopeus ★☆☆☆☆
• Kestävyys ★☆☆☆☆
• Korkeus ★★☆☆☆
• Ohjattavuus ★★★★☆
• Hinta ★★★★☆
• Yhteensä 12 / 25 pistettä

Kananlento

Tähdenlento oli markkinoille tullessaan ja edelleenkin halvin kilpaluuta – mikäli siis ei huomioi näitä länsimaalaisille markkinoille melko tuntemattomaksi jääneitä aasialaisia luutamalleja. Voidaan tietysti olla montaa mieltä, voidaanko niitä sanan varsinaisessa merkityksessä pitää kilpaluutina, mutta sellaisena vuonna 1956 Kiinan luutaliikkeiden hyllyille ilmestynyttä Kananlentoa markkinoitiin. Ja uskokaa kun sanon, että sen hinta ei ole murto-osaakaan halvaksi väitetyn Tähdenlennon hinnasta. Kananlento jää kuitenkin eittämättä ominaisuuksissaan hieman jälkeen Yhtyneet LUudat Ltd.:n mallista, sillä Kananlento on tunnettu erityisesti erittäin lyhyistä lentomatkoistaan. Ilmeisesti luudan leijuloitsussa on jotakin hieman pielessä, sillä luudat tuppaavat usein muutaman kymmenen metrin jälkeen menettämään korkeuttaan ja tökkäämään maahan. Tämän vuoksi ne eivät sovi huispauskeen eivätkä muuhunkaan kilpailuun eivätkä oikeastaan oikein mihinkään lentämiseen, mutta halpojahan ne ovat, se on pakko myöntää.

• Nopeus ★★☆☆☆
• Kestävyys ★★★☆☆
• Korkeus ★☆☆☆☆
• Ohjattavuus ★★☆☆☆
• Hinta ★★★★★
• Yhteensä 13 / 25 pistettä
  

Pallosalama

Vuonna 1995 markkinoille tuotu Pallosalama oli kiinalaisluutien joukossa ennenäkemättömän nopea ja lisäksi sillä pääsee myös melko korkealle. Luudan ohjattavuutta on kuvattu kuitenkin hieman nykiväksi ja äkkiliikkeiseksi, mistä luuta lieneekin saanut lempinimensä Pikku Piru. Jotkut jopa väittävät, että luutarodeo sai alkunsa Pallosalaman prototyypistä. Sen selästä ilmeisesti on pudonnut yksi jos toinenkin vähän parempikin lentäjä, joten ihan ekaluokkalaisille en tätä ehkä harjoitusluudaksi suosittelisi, mutta sen sijaan näitä voisi käyttää vähän vaativampaan harjoitteluun vanhemmille oppilaille. Toki näillä voi myös järjestää mahtavia luutarodeoita, joita ei olekaan koulussamme vielä nähty, mutta joista voisi käsitykseni mukaan tulla suorastaan hitti. Mikäli Pallosalaman pystyy kesyttämään, pääsee sillä kovaa ja korkealle, mutta huonon ohjattavuuden vuoksi ei yleensä aiottuun määränpäähän.

• Nopeus ★★★★★
• Kestävyys ★★★☆☆
• Korkeus ★★★★★
• Ohjattavuus ☆☆☆☆☆
• Hinta ★★☆☆☆
• Yhteensä 15 / 25 pistettä

Ja siinä olivat siis arvioni viidestä tämän hetken halvimmasta luutamallista. Kuten huomaatte, kyllä sitä kohtuuhintaisiakin luutia maailmasta löytyy, jos vain on valmis tinkimään hieman ominaisuuksista. Oma suosikkini koulun syksyn hankinnaksi olisi tietysti Pallosalama, jolla pääsisimme kokeilemaan täysin uutta urheilulajia ja kyseinen luuta tietysti sai eniten pisteitäkin. Mutta mikäli myös muita vaihtoehtoja tahdotaan miettiä, niin tässä on vielä esittelemieni luutien saamat pisteet järjestyksessä.

1. Pallosalama 15 pistettä
2. Maakiitäjä 14 pistettä
3. Kananlento 13 pistettä
4. Homeetta 3V 12 pistettä
5. Pajunoksa 9 pistettä

Lucas Mac Fhionnlaigh, Rohkelikko